Läksiäiset

Amerikka tyylillä mennään.

Aamulla heräsin vaivoin ja laittelin ensin itseni valmiiksi, jonka jälkeen menin auttelemaan äippää keittiön puolelle. Tarjolla meillä oli amerikkalaisia herkkuja: kolmioleipiä, hampurilaisia,
juustokakkua, suklaa keksejä, vaahtokarkkeja, Rocky Roadia sekä Key Lime Pie -kakkua. Ja tietysti Coca-Colaa... Kaikki maistuivat niin hyvälle, että loppujen lopuksi housut kiristivät melko lailla....Valitettavasti unohdin ottaa kakuista kuvat ennen kuin ne syötiin... :(

Kuten sanoin melkeinpä kaikki sukulaiset oli kutsuttu käymään, ja ensimmäisenä paikalle kaahailivat ukkini ja setäni. Heidän jälkeensä saapuivat kummitätini miehensä ja heidän kolmen lapsensa kanssa, joilla virtaa riitti.

<--Kuvassa minä ja siskoni takana. Pinkissä paidassa Onni, mekossa Miina sekä herra joka ei tahdo pysyä paidassaan on Karo. =)

Wilma oli onnensa kukkuloilla pitkän odotuksensa jälkeen saadessaan niin paljon rapsutuksia ja huomiota jokaiselta joka saapui.


                        Kuvissa -->
Onni taiteilijana ja Wilma mallina, Wii:n pelaamista sekä Wilman kanssa leikkimistä.

Käymään tulivat myös enoni hänen vaimonsa, mummoni sekä hänen äitinsä eli isomummoni.

<-- Kuvissa
Kummitätini Jonna, enoni Mikko,
hänen vaimonsa Satu sekä mummoni, alimpana isomummoni Helvi.


Päivä sujahti nopeasti ohitse syöden ja juoden. Illalla menimme vielä iskän ja Amalian kanssa elokuviin katsomaan Expendables 3. :)


Toiminnan täyteinen loppu touhukkaalle päivälle =)


Lähtöön enää 2 päivää ja jäljellä enää matkalaukun sulkeminen. Nyt vasta on alkanut hieman jännittämään lähteminen. Sormet ristiin että kaikki tulee menemään hyvin.

Tällä viikolla...

Meneekö vielä kiinni....?

Ei ole mitään hirveämpää kuin matkalaukun pakkaaminen ja nyt se oli vielä vaikeampaa, koska en tarvinnut vain parin viikon vaatteita ynnä muuta mukaan vaan piti pakata vaatteita jokaiseen vuodenaikaan yhdeksän kuukauden ajalle. Joten, tein pakkauksen kahdessa erässä. Ensin siivosin vaatekaappini ja otin samalla ne vaatteet syrjään jotka halusin ottaa mukaan. Tuloksena oli siisti vaatekaappi ja kauhea kasa vaatteita sängyllä...

Seuraavaksi kävin vaatteet vielä läpi ja siirsin ne itse matkalaukkuun, mutta matkalla sängyltä laukkuun puolet vaatteista tipahti pois :( sekä vaatekaappini muuttui siististä ryötkasaksi, sillä kuka jaksaisi viikata vaatteita laittaessaan niitä takaisin kaappiin..?

No, onneksi vaatteet eivät  täyttäneet vielä puoliakaan laukusta, joten ostoksille nyt ainakin jäi vielä hyvin tilaa :)

Eilen kävin kampaajalla ja lisäsin hieman tummia raitoja valkeaan pehkooni jotta siitä tulisi hieman luonnollisemman näköinen ja melkoisen hyvä tuli. :)

Tänään kävin häiriköimässä vanhalla yläasteellani erittäin vanhan kaverini (vitsi vitsinä ;) ) kanssa. Raskaan häiriköinnin jälkeen päätimme käydä syömässä vielä kiinalaisessa PS. en syö enää mitään. Ikinä.

Tällä viikolla kävimme myös kaupoilla ostamassa / etsimässä tuliaisia viemisiksi. Mutta niistä laitan kuvaa myöhemmin, siltä varalta että joku tätä blogia Usan päässä katsoisi.

Loppuviikolle ohjelmaan jäi huoneen siivoaminen (Jäiks!!) sunnuntain ´läksiäisiä´ varten sekä jos sitä vielä menisi lauantaina hesaan shoppailemaan kavereiden kanssa... :)

                      Tasan viikko lähtööön.

Powerpark

Tehtiin viikonloppuna viimeinen perhereissu ennen vaihtoonlähtöäni Powerparkkiin, jonne ajomatka kevyesti 4 tuntia....

Koko perheen selfie: Iskä, äippä, pikkusisko Amalia ja minä.

Onneksi ajettiin sinne perjantaina ja yövyttiin hotellissa jolloin jaksoi aamulla lähteä pirteänä ja hyvän tuulisena sinne seikkailemaan koko päiväksi. Laitteita puistosta löytyi niin selväjärkisille kuin myös täysin hulluillekkin.

Mulle riitti kyllä hurjana laitteena iihan Cobrakin “Pohjoismaiden ainoa vuoristorata, joka tekee korkkiruuvit ja voltit myös peruuttaen.”

Cobra.

Enkä kiljunut edes paljoa tämän kyydissä J Se liikkui sen verran vauhdikkaasti ettei kerinnyt aljoa ajattelemaankaan J Pahinta oli takaisinpäin tuleminen takaperin (ja vielä ympäri pää alaspäin…)

Päivän päätteeksi kävimme ajamassa myös Carting-autoja Powerparkin sisäradalla.

Pitkän huvipuistopäivän jälkeen oli ihanaa mennä takaisin hotellille ja sen kylpylään viileään uima-altaaseen viilentymään.

Seuraavana aamuna lähdimme takaisin kotiinpäin “Suomen suurimman kyläkaupan” eli Tuurin kautta. Täytyy sanoa, että paikka oli avian turha ja koko käynti melkein helvettiä. Ainoa asia minkä niinkin suuresta paikasta ostin oli yksi huulipuna. En kyllä mene sinne enää uudestaan.

Tuurin jälkeen oli ihanaa palata kotiin oman mussukan viereen J

Mun mussukka! 

Eka Postaus

Heips

Olen 17-vuotias likka Riihimäeltä joka on lähdössä nyt vaihtoon USA:an vuodeksi 14-15.  Osavaltiona on Michigan joka on Kanadan rajan lähellä ja jossa (Luojan kiitos) on samanlainen ilmasto kuin Suomessakin. :) 

Itse kaupungin nimi on Bad Axe, joka on melko pieni kaupunki . Sen asukasluku on vain n. 3 000 ihmistä. Eihän Riihimäkikään ole iso paikka mut vertailuna täällä asuu n.30 000 ihmistä… Hieman jännittää miten noin pienessä paikassa tulen pärjäilemään.

Tuleva kouluni on kaupungin ainoa lukio, nimeltään Bad Axe High Scool, jossa opiskelee n.500 opiskelijaa. Ja yllätys, yllätys koulun maskottina on kirves….

Mitä olen nyt jutellut Host-äitini kanssa (ja hänen hyvän ystävänsä joka asuu aivan naapurissa) he vaikuttavat todella ystävällisiltä.

Lennot Amerikkaan päin menevät Amsterdamin kautta josta lennän New Yorkiin ensin muutaman päivän valmennusleirille ja sitten Nykistä eteenpäin ensin Detroitin kentälle josta lennän vielä Freelandin kentälle. Huh! Kauheasti lentoja, enkä ole ikinä joutunut vaihtamaan konetta koko ikäni aikana joten hieman jännittää. Onneksi samalla koneella tulee myös toinen vaihtari New Yorkiin asti 

Lähtöpäivääni on enää 17 päivää, apua!